Koneet, teknologia, energia ja autot — Suomella on Marokossa mielestäni selvästi paremmat mahdollisuudet kuin tavallisissa matalan katteen tuotteissa. Marokon oma investointipolitiikka painottaa juuri nyt teollista modernisaatiota, digitalisaatiota, uusiutuvaa energiaa, sähköautoja ja infrastruktuuria. Vuoden 2026 Suomen–Marokon yritysfoorumin painopisteitä olivat muun muassa meriteknologia, kaivosteollisuus, uusiutuva energia, teollisuuden vähähiilistäminen, automaatio ja vedenhallinta.

Koneet: erittäin järkevä vientikohde

Suomalaisen yrityksen kannattaa ajatella ennen kaikkea tuotantokoneita eikä tavallisia kuluttajakoneita.

Marokko rakentaa lisää auto-, akku-, elintarvike-, kaivos-, kemian- ja lentokoneteollisuutta. Samalla maan investointiohjelma pyrkii nostamaan paikallisen tuotannon jalostusarvoa. Pelkästään Marokon uuden investointiperuskirjan kautta oli heinäkuuhun 2026 mennessä allekirjoitettu 391 investointisopimusta, joiden yhteenlaskettu arvo oli noin 520 miljardia dirhamia.

Tämä tarkoittaa kysyntää esimerkiksi suomalaisille:

automaatiojärjestelmille, CNC- ja tuotantokoneille, puunjalostuskoneille, kaivos- ja murskausteknologialle, pumppausjärjestelmille, materiaalinkäsittelylle, satamakoneille sekä teollisuuden kunnossapitoteknologialle.

Suomen etu ei ole halvin kone. Suomen etu on enemmän:

kone + automaatio + energiatehokkuus + kunnossapito + pitkä käyttöikä.

Esimerkiksi 500 000 euron suomalainen kone voi olla kilpailukykyinen halvempaa aasialaista vaihtoehtoa vastaan, jos se vähentää energiankulutusta, henkilöstötarvetta tai tuotantoseisokkeja.

Teknologia: ehkä kaikkein kiinnostavin

Tässä Suomen ja Marokon tarpeet osuvat poikkeuksellisen hyvin yhteen.

Marokon Digital Morocco 2030 -strategiaan osoitettiin yli miljardi euroa vuosille 2024–2026. Strategiaan kuuluvat julkisten palveluiden digitalisointi, digitaalisen talouden kasvattaminen, 5G, tekoäly, IoT ja digitaalisten taitojen kehittäminen.

Suomen Team Finland onkin valinnut vuosien 2026–2027 painopisteiksi ICT:n, digitalisaation ja kriittiset teknologiat, mukaan lukien 5G:n.

Suomalaisille mahdollisuuksia voisi löytyä esimerkiksi:

5G-verkoista, kyberturvallisuudesta, teollisesta IoT:stä, satamien digitalisaatiosta, älykkäistä liikennejärjestelmistä, datakeskuksista, teollisuusautomaatiosta ja AI-ratkaisuista.

Tässä suomalainen yritys voi päästä paljon korkeampaan katteeseen kuin esimerkiksi sahatavarakaupassa.

Jos suomalainen ohjelmisto- tai teknologiayritys myy Marokkoon 500 000 euron järjestelmän, suurin osa arvosta voi olla osaamista ja ohjelmistoa, ei fyysistä tavaraa ja merirahtia.

Energia: erittäin suuri mahdollisuus

Tämä on toinen alue, jonka nostaisin aivan kärkeen.

Marokko haluaa lisätä uusiutuvaa energiaa ja samalla sähköistää teollisuuttaan. Maa kehittää aurinko- ja tuulivoimaa, energiavarastoja, sähköverkkoa ja vihreää vetyä.

Myös Suomen ja Marokon vuoden 2026 yhteistyössä uusiutuva energia ja teollisuuden vähähiilistäminen nostettiin nimenomaisesti tärkeiksi yhteistyöalueiksi.

Suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia näkisin esimerkiksi:

energiavarastoissa, sähköverkon teknologiassa, älykkäässä energianhallinnassa, teollisuuden energiatehokkuudessa, vihreän vedyn teknologiassa, sähkökattiloissa, moottoreissa ja generaattoreissa sekä aurinko- ja tuulivoimaloiden järjestelmissä.

Erityisen kiinnostavaa olisi mielestäni yhdistää suomalainen teknologia Marokon teollisuuteen.

Esimerkiksi:

suomalainen energianhallintajärjestelmä → marokkolainen akkutehdas

tai:

suomalainen teollinen lämmöntalteenotto → marokkolainen sementti-/kemiantehdas.

Tällaisessa kaupassa suomalainen yritys ratkaisee asiakkaalle konkreettisen kustannusongelman.

Autot: en lähtisi ensimmäisenä viemään valmiita suomalaisia autoja

Autoteollisuuden kohdalla tekisin yhden tärkeän eron.

Suomelle paljon kiinnostavampi mahdollisuus on:

autoteollisuuden teknologia ja komponentit

Suomessa on paljon yrityksiä, jotka eivät valmista kokonaisia autoja, mutta toimittavat autoteollisuudelle esimerkiksi ohjelmistoja, elektroniikkaa, sensoreita, testausjärjestelmiä, automaatiota, koneita, akku- ja latausteknologiaa sekä valmistusratkaisuja. Juuri tämä puoli voisi olla erittäin kiinnostava Marokon kannalta.

Marokko on jo yksi Afrikan tärkeimmistä autoteollisuuden tuotantomaista. IMF:n mukaan maan autoteollisuuden vienti kasvoi noin 1,7 miljardista dollarista vuonna 2013 noin 8,4 miljardiin vuonna 2023.

Marokossa valmistetaan Renault- ja Stellantis-konsernien autoja ja ympärille on rakentunut suuri alihankintaketju. Nyt sähköautot ja akut kasvavat voimakkaasti.

Siksi suomalaiselle yritykselle kiinnostavia voisivat olla:

akkuteollisuuden koneet, testausjärjestelmät, sähkömoottoriteknologia, auton elektroniikka, latausjärjestelmät, teollinen ohjelmisto, robotiikka ja laadunvalvonta.

Marokon autoteollisuuden investointikannustimet voivat lisäksi sisältää investointikoosta ja ehdosta riippuen helpotuksia esimerkiksi tuotantolaitteiden tuontitulleihin ja ALV:hen.

Marokkoa voisi käyttää myös tuotantopaikkana

Tämä on ehkä kiinnostavin pitkän aikavälin ajatus suomalaiselle teknologiayritykselle.

Sen sijaan että valmistetaan kaikki Suomessa ja lähetetään Marokkoon:

Suomessa: suunnittelu + IP + tärkeät komponentit
↓
Marokossa: kokoonpano + paikallinen työvoima
↓
Marokko / EU / Afrikka: myynti

Marokko tarjoaa tällaiselle mallille hyvän sijainnin, koska EU on sen ylivoimaisesti suurin kauppakumppani. EU–Marokko-tavarakauppa oli vuonna 2025 noin 62,2 miljardia euroa, ja koneet sekä kuljetusvälineet muodostivat yli puolet EU:n tuonnista Marokosta.

Suomi–Marokko-yhteydet ovat juuri nyt myös paranemassa

Tämä on suomalaiselle yritykselle hyvä ajoitus.

Toukokuussa 2026 Marokon teollisuus- ja kauppaministeri Ryad Mezzour vieraili Suomessa suuren yritysvaltuuskunnan kanssa. Samalla Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Marokon CGEM perustivat Morocco–Finland Business Councilin nimenomaan maiden yritysten välisen kaupan ja investointien lisäämiseksi.

Eli suomalaisen yrityksen ei tarvitse aloittaa täysin tyhjästä.

Jos itse etsisin nyt suomalaisena yrittäjänä parasta Marokko-bisnestä näistä neljästä, priorisoisin:

1. Teollisuusautomaatio ja koneet
2. Energia- ja energiatehokkuusteknologia
3. 5G / IoT / kyberturvallisuus / digitalisaatio
4. Akku- ja sähköautoteollisuuden laitteet ja komponentit

Näissä kaikissa suomalaisen yrityksen kilpailuetu perustuu teknologiaan ja osaamiseen, jolloin sen ei tarvitse yrittää olla maailman halvin toimittaja.